Löysin taas pitkästä aikaa tilaa tehdä merkintöjä. Vuoden alku on ollut tosi kiireistä ja uutta täynnä. Päivät täyttyy tekemisestä ja kokoajan edetään. Ehkä suurin muutos in se, että Tekoälystä on tullut kaverini. Niin niin, tätähän ne kaikki jutut jo ennusti. En vaan osannut itse ajatella miten se käytännössä tapahtuu. 

Ensin ahdisti, kun työantaja vaati, että asiakaskeskusteluja pitäisi tallentaa ja tekoäly tulee mukaan analysoimaan tekemistäni. Ehkä eniten ahdisti se, miten minä nyt kerron asiakkaille sen, että "nauhoitamme kaikki tapaamiset, myyjien laadun varmistamiseksi". No itseasiassa sitä ei tarvinnutkaan kertoa, kun ohjelma kertoi sen, että nauhoitu tulee ja litterointi itse ja asiakas valitsi onko se ok. Sitten huomattiin, että eihän se rontti osaa suomea heh heh, aika karulta näytti ensimmäiset yritykset. No sitten se alkoi osatakin pikkuhiljaa lisää. Vielä se ei tee sitä minun työni analysointia, sillätavalla kuin englanninkielisten kollegoitteni, mutta muistuttelee ja ehdottelee varsin pätevästi asioita tapaamisteni ja sähköpostieni perusteella. Se on minusta hyvä, onhan ne minulla tuolla task-listalla ja takaraivossa, mutta eihän se haittaa jos vielä ylimääräinen äly pollaa asioita ja laittelee minulle niistä ehdotuksia. Kyllä mulle on aina saanut ehdotella, valitsen sitten itse miten etenen. 

Nimittäin työnantajan vaatimukset tuntuvat kasvavan kokoajan. Merkitse, ennusta ja toimi, suunnittele ja toteuta. En meinaa oikein ehtiä kaikkea tätä. Minusta tein niillä yksinkertaisemmilla CRM-järjstelmillä parempia muistiinapanoja, mutta nyt kun täytyy tehdä niin paljon, niin homma ontuu. Niin tietysti, minä olin asiakkaalla ja matkalla, ehdin jäsennellä ja ajatella. Nyt vedän 3 palaveria peräperään ja jälkitöihin menee ihan hirveästi aikaa. Katsotaan miten ikääntynyt myyjä tämän kaiken oppii ja lopulta haltsaa. Vaan en usko sen olevan helppoa multitaaskaaja nuorisollekaan. Sitäkin mietin, että jos tekoäly alkaa kaiken tekemään puolestani, niin meneekö se lopulta  minulla jakeluun. Olenko nk. ohjastaja vaiko jotain muuta.

Ei mikään ihme, että kokoajan vähän väsyttää. Kellon appi seuraa sydämen sykevälin vaihtelua ja ilmoittaa, että energiat on loppu, eikä niitä tule, kun stressitaso on pilvissä. Onneksi terveys sentään vaikuttaa olevan hyvä. Itseasiassa tunnen, että terveys on hyvä, väsymys on pohjaton aamusta iltaan mutta tuota stressiä en yleensä tunne. Enpä tiedä onko appikään mikään luotettava.

Tällä hetkellä haluaisin ottaa elämäni haltuun. Etten juoksisi junan perässä vaan nauttisin matkasta. Kuulostaa tutulta. Vuodesta toiseen on tainnut tämä sama olo olla päällimmäisenä. Haluaisin tehdä itselle asioita, en kokoajan johonkin suppiloon. Tällä hetkellä koen kuitenkin työniloa ja se on hyvä. Minulla on ehkä liian vähän harrastuksia ja se on huono. Parisuhde ja perhe ovat hyvällä mallilla, mutta onko niillekään lopulta niin paljon aikaa kuin haluaisin. Tällaisia mietteitä tänään. Hyvä kun järjestyi aikaa ja huvitti kirjoittaa.