Tämä vuosi ei ollut tuloksellisesti hyvä, vaan lähes karmea. Olen kuitenkin paremmassa tilanteessa kuin aloittaessani vuotta, joten osa työstä on kantanut hedelmää ja voi toivoa, että ensi vuonna pystyn taas parempaan myös tavoitteitteni kanssa. Tai no, on pystyttävä, sillä muuten ei hyvä heilu vaikka muutosneuvotteluista selvisinkin. 

Odotan muutoksia muutenkin, on selvää, että tekoälyn käyttökohteet tulevat leimaamaan asiakkaiden odotuksia ensi vuonna. Odotan oikeastaan kaikkea mielenkiinnolla. Olen ehtinyt tässä 30 vuoden aikana jo nähdä tosi paljon isoja uudistuksia, katoavia asioita ja uusia valtaa ottavia työskentelytapoja. Haastavaa on ollut moneen otteeseen pysyä itse mukana ja ymmärtää. Isossa yrityksessä kaikki on paljon monimutkaisempaa, kuin pienessä. Mutta samalla turvatumpaa sen suhteen, että meillä muut päättävät ja minä vaan seuraan ja yritän rimpuilla mukana ja itselleni rautalangasta vääntää mitä tässä pitäisi oppia. Ja sen jälkeen tehdä työni. 

Minulle on aika selvää, että en pystyisi olemaan vastuussa asioiden tulkitsemisesta vaikka joskus opiskelinkin tulevaisuuden tutkimusta ja haaveilin, että siinä olisi kiinnostava työkenttä. Se on kuitenkin minulle liikaa, äly ja näkemys ei riitä. Olen hyvin tyytyväinen, että olen yhä mukana tällä toimialalla. On helpompi olla positiivinen ja motivoitunut, kun on kuitenkin monta asiaa, joihin voi itse vaikuttaa sen sijaan, että tuntuisi, että joku jyrää, töitä kasaantuu liikaa tai mikä pahinta, minun työnkuvani vuoksi ihmishenget ovat vaarassa. Ainakin näin olen tulkinnut, kun seuraan yleistä keskustelua työrintamalla. Tämä ala ja työnantaja, antavat mahdollisuuden olla joustava. Ja minähän olen, koska tarvitsen euroni ja en näe itselleni muitakaan vaihtoehtoisia tapoja niitä ansaita. Olen jo urautunut tälle toimialalle ja muutos vaatisi opiskelua, mikä ei tietysti olisi sekään huono vaihtoehto, koska minusta olisi mielenkiintoista tällä kokemuksella mennä kohti jotain ihan erilaista.

Me olemmekin miettineet paljon, millaisia ovat tulevaisuuden työpaikat, joilla elanto ansaitaan. Siis tällaisille taviksille. En ikimaailmassa haluaisi olla julkisuuden henkilö. Eniten tässä viime vuoden aikana on yleisen kirjoittelun ilkeys saanut minut haukkomaan henkeä. Ilkeys, kateus ja trollaaminen ovat sellainen syöpä, joka tuhoaa ikävästi maailmaa ja arvoja. Asiallinen erimieltä oleminen ja väittely on eri asia. 

Olisiko tämä ollut kaikenkaikkiaan aika surullinen vuosi siis. Mutta on näitä ennenkin nähty. Teen mitä voin, että ensi vuosi olisi parempi. Hiukan onnea, paljon työtä ja oivaltavaa asennetta. Ja terveyttä. Sitä ennen kuitenkin toivoakseni lämmin ja onnellinen joulu sukulaisten kanssa. Olen toiveikas ja se on hyvä.