Kevät on tänä vuonna mielenkiintoinen, onneksi kuitenkin valon lisääntyminen on saanut minut hyvälle tuulelle. Organisaatiomme uudelleen muodostus on jo ihan koomisessa vaiheessa, tai riippuu tietysti keneltä kysyy. Minun omasta näkökulmastani, samat pienet piirit, jotka viihtyy jo muutenkin yhdessä vaihtavat paikkaa ylemmäs ja kehuvat kilvan toisiaan. Ja toisaalla näen nuo etenemään taas pyrkineet, mutta kerta kerran jälkeen hylättynä jo täysin lannistuneet." Ei sitä kukaan tiimiinsä halua", sanoi esimieheni sivulauseessa. Minua suorastaan vitutti.   
Jostain syystä, jota en oikeastaan ole koskaan hahmottanut, minulla on aina ollut tämä häviäjien puolustamisvietti. Se on vuosien kuluessa vain voimistunut. Olen työelämässä oppinut tuntemaan useita ketkuja=ei niin luotettava henkilö, joka kuitenkin selittelee asiat parhain päin ja pärjää sillä ja sittemmin huomannut tämän etenevän hyvin. Onko se hyvä tilannetaju, joka heillä myötäsyntyisesti on ? Useinhan sanotaan niin, että huonojen viestien tuoja ammutaan, eli siis jos ei sitä kerro voi selviytyä. Ehkä elämä ei olekaan niin vakavaa, että sitä kannattaisi pilata esim. rehellisyydellä kun voi olla yksinkertaisesti mukava. Onko työelämässäkään lopulta kovin tärkeää että miten ne asiat todella on, kunhan näyttävät olevan hyvin ja meidän työntekijät viihtyy. Ja nämä ahkerat, tarkat ja pätevät, he taitavat olla siis liian pelottavia edetäkseen. Toisaalta ei kai kaikki etenijät voi olla ketkuja, niitä on vain siellä joukossa. Useampia. Ja ne tykkää toisistaan ja ei noista toisista. Kemiaa.
Karseata, että pohdin näitä viisauksia vasta viisikymppisenä. No toisaalta tunnen olevani aika vahva ja onnellinen. Minua ei kunnianhino enää riivaa silleen ehkä mitenkään. Harmittaa kuitenkin aina tälleen joskus naamiohuvien takia. Sekoittakaa pliis vähän pakkaa meilläkin.Joskus ihan vain huvin vuoksi. Joskus sen vuoksi, että herranjestas ajatelkaa nyt pitemmällekin. Onko kaikkien pakko olla samanlaisia naamionaamoja. No toisaalta, ajatteleppa ite. Ehkä olen nyt vaan taas liian kriittinen. Puolen vuoden päästä olen jo viisaampi näistäkin valinnoista.