Suomen ja kotikaupunkini työllisyysluvut näyttävät  tilastoissa hyviltä. Itselläni tulevaisuuden työmahdollisuudet sen sijaan jäävät yhä, niitä neljättä päivää tässä jo eri suunnista katselutuani hieman usvaisiksi ja varovaisen arvioni mukaan heikoiksi. Syy ei ole minun. Tuotannon puolella näyttää käyvän kaverikato. Kesän aikana on aika moni kolleega vahvistanut löytäneensä seuraavan stepin työuralleen. Käytännössä varmaan kaikki, jotka eivät sisäisesti saavuttaneet hakemaansa paikkaa tässä meidän uudessa organisaatiossa. MOT
Ilmeisesti tiiminvetäjäni on samaa mieltä usvaisuudesta. Kalenterin mukaan hänenkin olisi pitänyt palata lomilta. Vihreä pallo piipahti skypessä ja katosi koneelta. Ois pitänyt soittaa ehti, kun pallura oli torstai-aamusta vihreä. Mutta ajattelin tietysti, että hän ei ole ehtinyt perehtyä vielä tilanteeseen, joten ei kuitenkaan osaisi sanoa mitään.
No kesäkuumalla voin jatkaa omaa perehtymistäni kaikenlaiseen. Katselin mm. sisäisiä työpaikkoja ja testailin hakusanoja. Talouselämäänkin täytyy taas perehtyä ja suhdanteisiin yleensä. Kyllä internet on mahtava väylä siihen. Lähes koko Suomi kuitenkin lomailee vielä tällä viikolla, ehkä jopa ensi viikolla, sillä sää on mitä mahtavin niille, jotka kuumasta auringon paahteesta pitävät. Ärsyttävästi minä sain kaulaani ja dekolteelle kutiavan aurinkoallergian jo viikko sitten. Vaikka kuljin lomalla SK50 aurinkorasvalla voideltuna, niin en sitten lisäillyt sitä päivän mittaan ja rannikolla hikoilin sen varmasti pois. Lopputulemana aurinkoallergia tai jotain muuta erittäin kutiavaa ihottumaa heti, jos altistan itseni auringille. Tällaista se on, Minun elämäni. Mutta tuokin on pikkujuttu sen rinnalla, että minulla on yhä työpaikka, jossa voin pohtia, onko halukkaalla työpanoksellani kuitenkaan tulevaisuutta. Ei tämä minua stressaa. Olen levännyt lomalla hyvin.