Olen vasta nyt tajunnut, että olen hyvä yhdessä asiassa. Tämä taito lienee peräisin kotikasvatuksestani ja olen itse kantanut sitä repussa mukanani koko elämänpituisen matkan. Tämä taito on syyllistäminen ja no, tunnen aika hyvin sen kaverin, syyllistymisenkin, jos tämä nyt ketään lohduttaa. 

Sanainen arkkuni on nopea ja terävä. Kun ärsytyskynnys kasvaa, se aukeaa ihan itsestään ja kas. Miten ihmeessä kaiken yrittämisen jälkeen tämäkin asia on taas voitu tyriä noin kunnolla? Tekee mieleni tehdä poikkeama laatujärjestelmäämme ja kaivaa käsin esiin juurisyyt. Näin nyt vaan ei kertakaikkiaan saa eikä voi käydä. Enkä minä osaa ottaa tätä niin, että shit happens. Stop. Piste.

Heräsin omaan käytökseeni noin kuukausi sitten. Joka päivä pitäisikin oppia jotain uutta. Syyllistyin itse samantien kun tajusin,että olen näin kamala (työ)kaveri. Ja todellakin, olen aina ollut. Tarttunut oikeaksi kokemiini asioihin ja vienyt niitä eteenpäin härän voimalla, siis voimalla, koska maaliin pääseminen on niin helkkarin vaikeaa. Mutta missä vaiheessa toinen, se tielleni osunut ja tilanteen minun kannaltani tyrinyt, katkeaa? Jos ohjeet olivat kunnossa, ollaankin jonkun muun jännän äärellä oivalsin. Oliko minun asiallani alunperin edes mahdollisuutta, koska hänen kannaltaan joku toinen tärkeysjärjestys on kuitenkin saanut valitsemaan ne panokset, jotka heikensivät minun asiani mahdollisuuksia onnistua? Ja kun minä olen raivo härkä asiani puolesta, miksei kukaan kerro minulle, miksi asiani maaliin vienti näin estyi. Mitkä ovat ne todelliset syyt, ne jotka voisivat rauhoittaa käytökseni ja saada minut hyväksymään lopputuloksen paremmin. Näkemään saman arvojärjestyksen, sellaisen, jonka valinnat johtuvat selkeästi jostain strategisesti hyväksyttävistä syistä.

Väsymättömin taistelija voittaa, sillä taistelut eivät lopu työelämästä koskaan. Jos jätän taisteluni taistelematta, koska minusta on epämukavaa olla jonkun näkökulmasta kakkiainen, niin onko työssäni kipinää? Jos kuitenkin asteen verran harkitsisin sanankäyttöäni ja yrittäisin olla syyllistämättä, niin ehkä tulisin toimeen paitsi toisten myös myös itseni kanssa paremmin. Joku hyvä balanssi, sillä voimalla saatu voitto on kamala tappio yhteistyölle.

Jep, ja sitten selvittelemään eilen paljastunutta sotkuista vyyhtiä.